maanantai 28. lokakuuta 2013

Kotona!

Ihanaa olla kotona! Ja todella mukava ja mielenkiintoinen matka on takana. Reppuun on tarttunut monenlaista pohdittavaa ja matkaseuralaisten kanssa asioista paljon keskusteltiinkin. Matkaporukkamme oli mukava ja mutkaton, tehtiin töitä ja sitten nautittiin lomasta. Viimeisenä lomapäivänä kaikki olivat jo innoissaan lähdössä Suomeen ja töihin ja kouluun. Ja kun lentokoneen pyörät tömähtivät maahan Helsinki-Vantaalla, huokaistiin tyytyväisinä: matka sujui hyvin.

Toki aika ryytynyt olo oli yli vuorokauden matkustamisesta, kun kotiin päästiin. Koti oli siistinä ja jääkaapissa lohipiirakkaa ym. sisko-Pirjon toimittamana. Lapset olivat huolehtineet kotimiehen töistä hyvin. Kun läheisten kanssa oli puhelimessa kuulumiset vaihdettu, käytiin postien, sähköpostien ja matkalaukkujen kimppuun. Sitä on sitten jatkunutkin, sähköposteja oli pitkälle toistasataa ja niitä olenkin nyt käynyt läpi koko aamupäivän tänään. Valokuvia olen siirtänyt kameroista ja iPadilta ja kunhan saan niihin jonkilaista tolkkua, laadin kuvakertomuksen tähän tarinan päätteeksi.




torstai 24. lokakuuta 2013

Breezes club

Jambo! Mausteviljelmilla on kuultu mielenkiintoisia asioita mausteista ja hedelmapuista. Viherpippuri on raaka pippuri eli kerataan raakana, valkopippurista tule valkoinen kun se keitetaan ja kuivataan. Mustapippuri kuivataan ja rosepippuri kerataan ylikypsana, jolloin se on punertava. Maisteltiin kookosmaitoa suoraan hedelmasta ja maisteltiin erilaisia eksoottisia hedelmia.

Oisko turisteja?

Pippuri, tässä vihervaiheessa

Kookospähkinöiden kerääjä laulaa koko ajan kiivetessään, jotta alla olevat osaavat varoa putoavia hedelmiä


Stone townissa kaveltiin enimmakseen huivit paassa, tingittiin kankaista hieman rahjaisilla kujilla ja ostettiin vahan tuliaisia lastenlapsille. Illalla syotiin hyva dinner ja eilen matkattiin Jozani forestin kautta tanne Breezes clubille.

Stone town


Kalaa ja kärpäsiä

Kalahalli...lihahalliin emme menneetkään









Aika paljon olen matkustanut, mutta tallaisessa paikassa en ole aikaisemmin ollut. Ensireaktio oli melkein sanattomuus...upea paikka. Talomme sijaitsee melkein rannalla, terassilta voi katsella auringon nousua Intian valtameren takaa. Aivan valkoista hiekkaa on silmankantamattomiin ja palmut huojuvat. On uitu ja lueskeltu varjossa. Eilen illalla ja tana aamuna pelattiin tennista ja taas taksi illaksi on kentta varattu. Nyt suunnittelelimme lahtevamme kavelemaan pitkin rantaa seuraavaan kylaan.





Meidän ranta

Tanssia pimeässä illassa


Meidän talo on tuo punakattoinen rannalla

Lisää hikeä, kentällä oli varmaan lähemmäs 40 astetta lämmintä...


Skootterilla pitkin rantoja

Iäkäs nainen kaivaa mustekala-ansoja

Täällä aurinko nousi meren takaa, näkymä terassilta

Nousuvettä odotellessa...

Tauko

Uskomaton aamiaispöytä, siis 1/5 siitä







Eilen illalla oli upea afikkalaistanssiesitys rannalla. Oli aivan pimeaa, suuret nuotiot paloivat rannalla, rummut soivat ja viiden tanssijan porukka tanssi villisti. Luulen, etten enaa kirjoittele talla reissulla, silla ylihuomenna illalla lahdemme kotia kohti. Tahan mennessa matka on mennyt todella hyvin kaikin puolin, toivotaan, etta myos kotimatka sujuu turvallisesti. Laadin sitten kuvaesityksen, kunhan kotiin paastaan.

Hei hei! paivitee :D

maanantai 21. lokakuuta 2013

Zanzibar

Iltajuhla Kendussa Nyaburin koululla oli mahtava. Ruokaa oli paljon tarjolla, kaikki soivat hyvllla ruokahalulla...paitsi ehka me, koska kanapadasta torrotti kanan paa ja jalat ja lihapadassa oli suolia ym sisaelimia. Hyvaa riisia siis oli, heh. Tanssimme letkajenkkaa ja koulun opettajat yhtyivat jonon jatkoksi ja koska askeleet sujuivat viela huonommin kuin meilla, lapset kiemurtelivat naurusta.
Lapset kiirehtivät juhlaan



Naiset vietiin tanssimaan
Muzungo Jukka piti hauskan puheen
Kanapataa...

Lapset syvät hartaina

Jukka poika auttaa

Evetin kanssa tutkitaan tuliaisiamme




Kampille kaveltiin taysikuun loisteessa. Aamulla pakkasimme loput tavarat ja huristelimme eli ramistelimme Kisumuun, jossa syotiin. Matkalla keskustelimme matkan annista ja merkityksesta. Leikkauksia kertyi siis yli 40 ja muut edellisessa kirjoituksessa mainitut toiminnot paalle. Satoja potilaita katsottiin, sanoi Juha. Yhdeksi tarkeimmista opeista, jonka voimme paikallisille antaa, oli vammaisten lasten arvostaminen ja mukaan ottaminen erilaisiin toimintoihin. Toivomme, etta pudottamamme pisara poikii renkaita ymparilleen.

Meidän porukka

Ja meidän piti päästää Jukka poikamme kotiin, vaikka yritettiin häntä houkutella lomasaarellekin

Yllättävä, kaunis kirje ojennettiin Tapion käteen lähtiessämme...  

Kisumusta lensimme Nairobiin ja sielta illalla Zanzibarille. Kuuma ja kostea ilma lehahti vastaan koneesta ulos astuessa. Lentokoneesta katsoessa saaren ainut kaupunki ilmestyi kuin jalokivi esiin pimeydesta.

Taalla maustesaarella olemme rentoutuneet. Lomapaikkamme on keskiviikkoon asti Unguja Lodge, kookas bungalow toyraan paalla, josta nakyy auringonlasku. Vuorovesi vaihtelee useita metreja vuorokauden mittaan, aamupaivalla on satoja metreja valkoista hiekkaa nakyvissa ja illalla rannalla voi uida ihan syvassa vedessa. Vesi on turkoosia ja lampoa on varmaan reilusti yli 30 astetta. Olemme lueskelleet, kavelleet rantoja pitkin, pelanneet vesipalloa ja viettaneet aikaa yhdessa.
Että tämmöiset näkymät...

Rapujen juoksukilpailu alkamassa



Lapset nauttivat

Vuorovesi alhaalla

Vuorovesi korkealla

Näkymä auringonlaskuun makuuhuoneestamme



Ruoka oli huikeaa!

Unguja Lodgen ravintola


Tuoreita hedelmiä aamiaisella



Huomenna menemme Stone towniin ja mausteviljelmille, silla tama on paikka, jossa pippuri kasvaa. Keskiviikkona vaihdamme paikkaa saaren toiselle puolelle Breezesiin, hotelliin, jossa on sitten enemman aktiviteetteja, esim. tenniskentta.

Nyt menemme syomaan lounasta ja palvelu on aika hyvaa - Eelis kantoi juuri kylman viinilasillisen eteeni :)