Teerinen Afrikassa: Jambo!

13.10.13 Täällä ollaan päiväntasaajan vieressä, helle on ja huhuu-lintu huhuilee.

Matka meni...no hyvin, mutta pitkähän se oli. Yölento ei ole herkkua, kun en osaa koneessa nukkua, mutta eilen illalla mentiinkin sitten nukkumaan klo 21. Helsinki-Amsterdam välillä kone oli lähtiessä myöhässä ja aika saatiin kiinni lennossa, mutta sitten ei kulkutunnelin ovet avautuneetkaan, vaan olivat juuttuneet kiinni ja parikymmentä minuuttia odoteltiin koneessa ja lopulta takaoven kautta juostiin sateessa terminaaliin - ja ehdittiin Nairobin koneeseen. Nairobista Kisumuun lennettiin alle tunnissa ja aika äkkipysäyksellä saavuttiin kentälle :D
Yli kaksi tuntia sitten köröteltiin määränpäähän, tai ei kyllä körötelty, vauhti ei katso tien kuntoa eikä auton kuntoa - sitä mennään tuhatta ja sataa ja porukat pomppivat päät katossa ja suut hiekkaa täynnä. Ja perille päästiin hyvin.

Minä majoituin Juhan kanssa pienen talon rapistuneeseen yksiöön ja adoptiopojaksi saatiin Jukka-poika. Miehet olivat asuneet tässä huoneessa jo viikon ja naureskelivatkin, kun rupesin touhottamaan ikkunoiden sulkemisesta (kun hyttysverkot olivat risat). Etsin ryömiviä hyönteisiä ja miehet naureskelivat taas, että ei oo kyllä moisiin kiinnitetty huomiota. No kohta oli kämppä järjestelty ja ikkunat suljettu. Hyttysverkot oli onneksi kaikilla sänkyjen päällä.

Jukka-poika oli ollut Kisumussa hankkimassa antibiootteja Kaisan (fysioterapeutti, vammaisten lasten ja nuorten projekti) kanssa, oli kuulemma ollut aika outoa kun lääkkeitä vaan pyydettiin hyllystä, sullottiin reppuun, maksettiin ja heippa. Eli kuten Tapsa sitten savolaisittain totesi, ettei ollut E-resetiä vaan ee reseptiä. Takaisin he olivat tulleet matatulla, joka oli tupaten täynnä ja kun porukkaa tuli vaan lisää, niin rahastaja hyppäsi oven ulkopuolelle ja roikkui siellä. :D

Illansuussa kaivattiin vielä vähän aktiviteetteja ja matkalaukkujen turvahihnoja yhdistelemällä laadittiin lentopalloverkko ja Karjalaisen lahjoittamaa palloa testattiin kovassa ja tasaisessa matsissa. Hauskaa oli ja pallo todettiin hyväksi ja lähtee lapsille tämän jälkeen. Vielä käytiin uudessa leikkaussalissa viemässä kotimaasta roudattuja tavaroita varastoon ja nukkumaan mentiin kaskaiden sirkuttaessa äänekkäästi.

Aamulla herättiin varhain ja lähdettiin kohti työmaata. Olin mukana kierrolla ja siellä lääkärit kotiuttivat jo leikkaamiaan potilaita ja suunnittelivat muiden hoitoa tai leikkauksia. Lääkärit hajaantuivat polille ja leikkaamaan ja me Kielon kanssa vaihdettiin siteitä ja hoidettiin haavoja. Enimmäkseen kyllä niin, että Kielo hoiti ja minä avustin, mukana oppimassa oli osaston henkilökuntaa. Iltapäivälle on suunnitteilla kipsauksia ja uuden leikkaussalin järjestelyä.

Huomenna lähden Juha ja Jukan kanssa tunnin ajomatkan päässä olevaan District Hospitaliin Kabundoon, se on aluesairaala, jossa ei ole vakituista lääkäriä. Sitähän meillä ei ole kaikissa kunnissa kotipuolessakaan, eli Afrikan malliin mennään... Siellä on poli, vuodeosastoja ja siellä hoidetaan synnytyksiä. Siellä toimiin myös kuntoutusklinikka.

Nyt konetta tarvitaan, joten jatkan tarinaa taas tuonnempana. Mukavaa olla täällä jällleen!